Yhteiskunnallisten yritysten tutkimusta tarvitaan mm. sosiaalisten innovaatioiden vaikuttavuudesta ja eettisistä kysymyksistä
Ilona-hankkeen ja FinSERN-tutkijaverkoston järjestämässä tutkijatyöpajassa 22.4. käytiin läpi meneillään olevia tutkimuksia ja tutkimustarpeita yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Työmarkkinaneuvos Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä johdatti aiheeseen kertomalla hallitusohjelmaan kuuluvasta yhteiskunnallisten yritysten strategiasta, joka valmistui maaliskuussa.
Strategiaan kuuluvaa asiantuntijayksikköä (osaamiskeskus) ei vielä oltu julkistettu tutkijatyöpajaan mennessä, mutta hallituksen puoliväli- ja kehysriihen linjauksissa huhtikuun lopussa se oli mukana osana tavoitetta, jolla pyritään lisäämään julkisten hankintojen kautta työllistämistä.
- On hienoa, että hallitus on nostanut yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja yhteisötalouden isosti esille. Strategia on ikään kuin lähtökäsky sille, että hallitus pohtii toden teolla yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantamista, Oivo sanoi puheenvuorossaan.
Strategian pohjana on hyödynnetty Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkija Harri Kostilaisen vuonna 2020 tekemää selvitystä, jossa hän esitti toimenpiteitä yhteiskunnallisten yritysten (tästä eteenpäin myös YKY) toimintaedellytysten kohentamiseksi. Selvityksen mukaan Suomessa olisi mm. vahvistettava YKY:en ekosysteemiä, jotta liiketoimintamallin olisi mahdollista kukoistaa. Siten yritykset voisivat tehokkaasti ratkoa haasteellisia yhteiskunnallisia tilanteita mm. sosiaalisin innovaatioin.
Yhteiskunnallisten yritysten strategia ei Oivon mukaan keskity vain heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseen, mutta se on osa sitä ja tätä tavoitetta halutaan pitää esillä.
Tuija Oivo nosti esiin tilastointiin, tutkimukseen, tiedonkeruuseen ja rahoitusmalleihin liittyviä tarpeita. Niiden systematisointi ja niistä saatavan tiedon hyödyntäminen on strategian yksi tavoite.
Oivo huomautti, että Suomessa ei ole täsmällistä tietoa YKY:en määrästä, mutta esimerkiksi Kostilaisen tekemän selvityksen mukaan niitä olisi noin 1 700. Joidenkin arvioiden mukaan määrä voi olla jopa 6 000.
- Suomeen perustetaan asiantuntijayksikkö, osaamiskeskus. Sen tehtäviä ovat mm. skaalata ja levittää sosiaalisia innovaatioita (hautomot, monituottajamallit) sekä vahvistaa liiketoiminta- ja vaikuttavuusosaamista YKY:issä ja koko yrityspalvelujärjestelmässä. Myös tutkimusta ja eri oppiasteiden opetusta aiheesta lisätään, hän kertoi.
Tutkimusaiheita voisivat työmarkkinaneuvos Oivon mielestä olla mm. ratkaisumallit, sosiaaliset innovaatiot ja niiden vaikuttavuus, liiketoimintamallien kestävyys ja suhde kasvuun jne. Aluksi olisi hyvä kartoittaa YKY:en vaikuttavuuden kenttää ja monipuolistaa tietoa niistä.
Vastuullisuudesta kertominen valtti kuluttajien parissa
Kommenttipuheenvuorot tutkimustarpeista pitivät markkinointipäällikkö
Niina Ollikka Suomalaisen Työn Liitosta, kehitysjohtaja Katja
Anoschkin Arvoliitosta ja puheenjohtaja Jarmo Hänninen
Osuustoiminnan Kehittäjät - Coop Finland ry:stä.
Niina Ollikka totesi, että ihmiset odottavat yrityksiltä yhä enemmän vastuullisuutta. Yritykset, jotka pystyvät osoittamaan vastuullisuutensa jo nyt, ovat hyvässä asemassa myös tulevaisuudessa.
Vastuullisesta toiminnasta on myös tärkeää kertoa avoimesti.
- Meidän on tehtävä kriteerit helpoiksi ja ymmärrettäviksi, ja se edellyttää, että osaamme kiteyttää ne tiiviisti, Ollikka sanoi.
Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Yhteiskunnallisen yrityksen merkin noin 260 suomalaisyritykselle.
Katja Anoschkin korosti juuri vastuullisuuteen liittyvää tutkimusta olisi hyvä saada lisää.
- Kaikkea tutkimusta tarvitaan: kuvailevaa, tulkinnallista jne. Pohjoismaalaista näkökulmaa olisi hyvä tuoda tutkimuskentälle, koska Pohjoismailla on samantyyppinen historiallinen ja poliittinen konteksti.
Hän muistutti, että YKY:t ovat toimintamuodoltaan erilaisia. On yhdistyksiä, säätiöitä, osuuskuntia jne. Olisikin kerrottava, millaisen toimintamuodon näkökulmaan mikäkin tutkimus keskittyy. Näin tutkimusten käytettävyys paranisi.
- Pidän keskeisinä aiheina myös mm. vaikuttavuusperustaisia liiketoimintamalleja eli taloudellisen ja vaikuttavuuden tuottamisen yhdistämistä. Olisi syytä selvittää esimerkiksi, millaisia rahoitusmalleja tarvitaan.
Monitieteellistä näkökulmaa kaivataan
Jarmo Hännisen teemana oli yhteisötalous ja osuuskunta. Aluksi hän lähtisi selvittämään, mitä on jo tutkittu ja mitä uutta tutkimusta tarvitaan.
- Osuustoiminnan ja yhteisötalouden asema yhteiskunnallisen yrittäjyyden tutkimuksessa pitäisi huomioida. Eurooppalainen näkökulma on yhteisötaloudellinen, mukaan lukien juuri osuuskunnat.
Hänninen jakaisi tutkimustarpeet kahteen tutkimuslinjaan: yritykset ja yhteiskunta. Millaista yhteiskuntapolitiikkaa tarvitaan, jotta YKY:t voivat menestyä? Yhteiskuntapolitiikkaan kuuluu juuri esimerkiksi tutkimuksen ja opetuksen laajuus.
Hänninen korosti perustutkimusta ja opetusta eri koulutusasteilla. Tarvittaisiin monitieteellistä näkökulmaa liiketaloudesta taloushistoriaan ja sosiaalipolitiikkaan.
- Tällaisia teemoja toisin esiin: yhteisötaloudellisten toimijoiden määrä ja se, huomioidaanko tutkimuksissa osuustoiminnan erityispiirteet, kuten ylijäämän palautukset.
Jarmo Hänninen toivoi tutkimuksen ja käytännönläheisen toiminnan kanssakäymistä teeman ympärillä. Hännisen alustus tutkimustarpeista oli tehty yhdessä kollega Sami Karhun kanssa.
Lisää innovaatio-osaamista, mahdollisuuksia julkisen sektorin palvelutuotannossa
Väitöskirjatutkija Soilikki Viljanen pohjusti aiheesta Yhteiskunnallisen yrityksen innovaatioprosessi relationaalisen etiikan näkökulmasta. Mm. Ethos-tutkimusryhmään kuuluva ja Awareness Recreated Oy:n yhtenä perustajana toiminut Viljanen on myös tutkimusverkosto FinSernin hallituksen jäsen. Hän tutkii arvolähtöistä liiketoimintaa toteuttavia yhteiskunnallisia yrityksiä sekä niiden kehittämiä innovaatioita yhdistettynä relationaaliseen etiikkaan.
- Tarkastelen tutkimuksessani yhteiskunnallisten yritysten innovaatioprosesseja ja sitä, millaisia eettisiä kysymyksiä niihin liittyy, Viljanen kertoi etätyöpajassa.
Viljanen pitää tärkeänä nostaa sosiaalisia innovaatioita vahvasti esiin, kuten sitä, miten YKY:en kautta tuotetaan ihmisille parempaa elämänlaatua.
Relationaalinen etiikka liittyy ihmisyyteen ja yhteisyyteen, ja tarkoittaa mm. yhdenvertaista kohtaamista ja ihmisen vastuuta toimistaan toisille ihmisille. Suomessa on kasvava tarve kestäviä ratkaisuja tuottaville innovaatioille.
YKY:en swot-analyysissa (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat) on vahvuuksien puolella mm. se, että YKY:t ovat sitoutuneet ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia. Heikkous on esim. se, että ei ole riittävästi innovaatiosaamista eikä YKY:iä tunneta tai asenne niitä kohtaan on negatiivinen.
- Uhkana on muun muassa se, että rahoitusongelmat jatkuvat nykyisellään, Soilikki Viljanen nostaa esimerkkejä SWOT-analyysista.
Mahdollisuuksista tutkija mainitsi sen, että julkinen sektori tarvitsee YKY:iä uudistamaan palvelutuotantoa eikä julkinen sektori pärjää ilman kolmatta sektoria.
Yhteiskunnalliset yritykset pitäisi nähdä toimeentulon varmistajina
Muuntuva yhteiskunnallisen yrittäjyyden merkitys: Hyvinvointi, toimeentulo ja lajienvälinen solidaarisuus kestävyysmurroksessa oli tutkijatohtori Eeva Houtbeckersin otsikkona. Houtbeckers tekee postdoc-tutkimusta työstä ja toimeentulosta kasvutalouden jälkeen. Hän toimii mm. Kohtuusliikkeessä ja Meidän metsämme -kansalaisliikkeessä.
Houtbeckers painotti, että ekologinen kriisi on jo täällä. Euroopan kasvu tulee olemaan hidasta tai nollakasvua, suuren kasvun ajat ovat ohi.
- Kasvutalouden oikeutus kulttuurisena ajatuksena alkaa murentua, hän totesi.
- Silti monet instituutiot perustuvat oletukseen jatkuvasta kasvusta (sosiaaliturva, terveydenhuolto jne.)
Alan tutkimuskirjallisuudessa on hänen mukaansa vain harvoin kasvutalouskritiikkiä.
- Oma ajatukseni on, että voisimme ajatella yhteiskunnallista yrittäjyyttä voimakkaammin toimeentulon varmistajana tulevaisuudessa.
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden asiantuntija KTT Saila Tykkyläinen puhui vaikuttavuudesta yhteiskunnallisten yritysten perustamisen ja kasvun kiihdyttäjänä. Hän on ollut mm. perustamassa Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä ja tehnyt väitöskirjansa yky:jen kasvusta.
- Kohtalon kysymys yhteiskunnalliselle yritykselle on, miten se onnistuu nivomaan taloudellisen tuoton ja vaikuttavuuden yhteen liiketoimintamallilla.
Kilpailuetu liittyy Tykkyläisen mukaan väistämättä todennettuun vaikuttavuuteen, koska yhteiskunnallisia yrityksiä kyseenalaistetaan monesta suunnasta. YKY:en systeemiset tavoitteet ovat usein kuitenkin niin laajoja, ettei yksi yritys pysty niitä tavoittamaan. Tarvitaan kumppanuuksia.
Yhteiskunnallisten yritysten strategia ja Ilonan kehitystyö tukevat toisiaan
Työhön integroivan yhteiskunnallisen yrityksen Suomen mallista eurooppalaisessa viitekehyksessä alustivat tutkija Harri Kostilainen ja kehittämispäällikkö Jukka Lindberg Vates-säätiöstä. He ovat julkaisseet hiljattain artikkelin Diakin TKI-vuosikirjassa otsikolla Inklusiivisen työllistämisen menestystekijöitä (linkki artikkeliin).
He kertoivat muun muassa, että osatyökykyisten työllisyysaste on Suomessa matalampi kuin esim. Ruotsissa ja muutamassa muussa verrokkimaassa. Ilona-hankkeessa (2018-2021) on kehitetty uudenlaista työhön integroivan yhteiskunnallisen yrityksen mallia.
Lindberg totesi, että hallitusohjelmassa on monia työllisyyttä parantavia kirjauksia, mm. Suomen osatyökykyisten työllistämisen malli, joka julkistettiin helmikuussa.
- Olemme onneksi voineet Ilona-hankkeessa päivittää työmme painopisteitä siten, että sillä voidaan tukea hallitusohjelman sisältöjä, kuten juuri yhteiskunnallisten yritysten strategiaa, Linderg kertoi.
Harri Kostilainen painotti, että jos halutaan aidosti kaikkien panos työelämän käyttöön, yhteiskunnallisilla yrityksillä on tärkeä rooli. Niiden kautta liiketoimintamahdollisuudet voivat kasvaa vahvasti.
Lopuksi Kostilainen kertoi FinSERN-verkoston taustasta ja pyysi osallistujilta näkemyksiä sen tulevaisuuteen. Tuija Oivo totesi, että sen olisi hyvä toimia paitsi tutkijoiden, myös tutkimustiedon käyttäjien tai hyödyntäjien foorumina. Sen kautta voisi käydä vuoropuhelua nykyistä systemaattisemmin mm. juuri YKY:en strategian ympärillä.
Soilikki Viljanen toi esiin, että tarvitaan koordinointia, että alan tutkijat ja muu verkosto törmäisivät muutenkin kuin sattumalta. Houtbeckersin mielestä yhteisölähtöinen yrittäjyys voisi laajentua ekologisen kriisin aikana. Jos Suomi jää yhteisölähtöisen yrittäjyyden kelkasta, jäämme samalla muun Euroopan kehityksestä.